Selkeyttä kodin kuntoon ennen asuntokauppaa
Asuntokauppa on usein yksi elämän suurimmista päätöksistä. Siksi on tärkeää, että rakennuksen kunnosta, mahdollisista riskeistä ja tulevista korjaustarpeista saadaan mahdollisimman selkeä kuva ennen kaupantekoa.
Kärkitekin asuntokaupan kuntotarkastus auttaa ostajaa, myyjää ja kiinteistönvälittäjää ymmärtämään rakennuksen tämänhetkistä kuntoa puolueettomasti ja käytännönläheisesti. Tarkastuksessa käydään läpi rakennuksen keskeiset rakenteet, tekniset järjestelmät ja näkyvät kuntoon vaikuttavat tekijät.
Tavoitteena on, että kaupan osapuolilla on käytössään paremmat tiedot päätöksenteon tueksi – mitä rakennuksessa on havaittu, mitä kannattaa seurata, mitä tulisi korjata ja mitkä asiat voivat vaatia tarkempia tutkimuksia.
Kenelle asuntokaupan kuntotarkastus sopii?
Palvelu sopii esimerkiksi:
- myyjälle, joka haluaa selvittää rakennuksen kunnon ennen myyntiä
- ostajalle, joka haluaa lisätietoa kohteesta ennen ostopäätöstä
- kiinteistönvälittäjälle, joka haluaa tukea avointa ja luotettavaa kaupankäyntiä
- kuolinpesälle tai perikunnalle, kun rakennuksen kunnosta ei ole ajantasaista tietoa
- taloyhtiön osakkaalle, kun huoneiston märkätilojen, sisäpuolisten rakenteiden tai käyttöön liittyvien havaintojen kunto halutaan tarkastaa
Sopii ylipäätään kaikille asuntokaupan osapuolille, kun halutaan vähentää epävarmuutta ennen kaupantekoa. Kuntotarkastus ei poista kaikkia asuntokauppaan liittyviä riskejä, mutta se auttaa tunnistamaan rakennuksen näkyviä puutteita, riskikohtia ja jatkoselvitystarpeita ajoissa.
Miksi kuntotarkastus kannattaa tehdä?
Rakennuksessa voi olla paljon asioita, joita ei huomaa tavallisella esittelykäynnillä. Kuntotarkastuksen tarkoituksena on käydä rakennus läpi järjestelmällisesti ja tuoda esiin ne havainnot, joilla voi olla merkitystä rakennuksen kunnon, asumisen, ylläpidon tai asuntokaupan kannalta.
Kuntotarkastus auttaa:
- hahmottamaan rakennuksen yleiskuntoa
- tunnistamaan näkyviä vaurioita ja puutteita
- selvittämään mahdollisia korjaus- ja huoltotarpeita
- arvioimaan rakennuksen ikään ja rakennustapaan liittyviä riskikohtia
- arvioimaan, tarvitaanko tarkempia kuntotutkimuksia
- lisäämään avoimuutta ostajan ja myyjän välillä
- vähentämään epäselvyyksiä ja yllätyksiä kaupanteon jälkeen
Miten tarkastus etenee?
- Lähtötietojen läpikäynti
Ennen tarkastusta käydään läpi saatavilla olevat lähtötiedot, kuten rakennusvuosi, piirustukset, korjaushistoria, aiemmat raportit, energiatodistus, myyntiasiakirjat sekä omistajan tiedot tehdyistä huolloista ja korjauksista.
- Havaintojen läpikäynti
Tarkastuksen yhteydessä keskeiset havainnot käydään mahdollisuuksien mukaan läpi osapuolten kanssa. Tämä auttaa ymmärtämään jo paikan päällä, mitkä havainnot ovat tavanomaista kunnossapitoa ja mitkä voivat vaatia tarkempaa selvittämistä.
- Kohdekäynti
Kohteessa rakennus tarkastetaan järjestelmällisesti ulkoa ja sisältä. Tarkastus tehdään pääosin aistinvaraisesti, rakenteita rikkomatta ja niiltä osin kuin tiloihin on turvallinen ja esteetön pääsy. Tarkastuksen aikana tehdään havaintoja, otetaan valokuvia ja tarvittaessa kartoitetaan kosteuteen viittaavia poikkeamia pintakosteudentunnistimella.
- Raportointi
Tarkastuksesta laaditaan kirjallinen raportti, jossa esitetään tarkastuksen lähtötiedot, havainnot, valokuvat, johtopäätökset ja suositellut jatkotoimet. Raportti toimii asuntokaupan päätöksenteon tukena.
Mitä asiakas saa?
Asiakas saa selkeän ja ymmärrettävän raportin rakennuksen kunnosta tarkastushetkellä.
Raportissa esitetään olennaiset havainnot kuvineen, näkyvät vauriot, puutteet ja riskikohdat. Siinä on myös on listattu huolto- ja korjaustarpeet sekä mahdolliset jatkotutkimussuositukset.
Raportin tarkoituksena on tehdä rakennuksen kunto näkyväksi ja ymmärrettäväksi. Asiakas saa paremman käsityksen siitä, mitä on ostamassa tai myymässä.
Mitä kuntotarkastus ei ole?
On tärkeää ymmärtää, että asuntokaupan kuntotarkastus ei ole sama asia kuin rakenteita avaava kuntotutkimus.
Jos tarkastuksessa havaitaan riskirakenteita, poikkeavia hajuja, kosteusviitteitä tai muita epäselviä havaintoja, voidaan suositella tarkempaa kuntotutkimusta. Tällöin rakenteita voidaan tarvittaessa avata, ottaa materiaalinäytteitä tai tehdä muita tarkempia tutkimuksia.
Kuntotarkastuksen tehtävä on antaa yleiskuva ja tunnistaa jatkoselvitystarpeet – kuntotutkimuksen tehtävä on selvittää tarkemmin havaintojen syitä ja laajuutta.